keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Työntekijän oikeudet sosiaalisessa mediassa

Suomen laissa ei ole erillisiä sosiaaliseen mediaan liittyviä lakeja. Onko siis oikein kertoa mitä työkaveri teki pikkujouluissa, tai ilmoittaa yrityksen tuloksesta sosiaalisessa mediassa? Missä vaiheessa esimiehellä tai työkavereilla on oikeus puuttua työntekijän tekemisiin internetissä?


Sosiaalisessa mediassa sovelletaan kaikkia lainsäädännön pykäliä, vaikka sitä ei erikseen mainita. Sosiaaliseen mediaan tietojen julkistamisen arvioinnissa käytetään lähtökohtana lojaliteettivelvoitetta. Tämä tarkoittaa, ettei työntekijä voi halventaa työnantajaansa, tai muita työntekijöitä internetissä. Työntekijän asema vaikuttaa rikkeen vakavuuteen. Esimiesasemassa olevan epäasiallinen käytös arvioidaan tiukemmin, kuin muiden työntekijöiden.


Pahimmassa tapauksessa työasioista kertominen voi johtaa jopa potkuihin. On siis tärkeää miettiä, mitä julkaisee ja minne. Yhtiön salaisuudet eivät kuulu sosiaaliseen mediaan, siinä missä ei minnekään muualle. Lisäksi esimiehen tai muiden työntekijöiden solvaaminen sosiaalisessa mediassa on kunnianloukkaus, ja käsitellään samalla tavalla kuin muutkin kunnianloukkaus syytteet. Sosiaaliseen mediaan ei siis kannata julkaista mitään, mitä et sanoisi kenellekään kasvotusten.


Uutisia aiheesta:


Työnantajaa Facebookissa haukkunut sai potkut.
http://yle.fi/uutiset/3-5907002 27.10.2009.


Hesburgerin sylkemistviitti: työntekijä joutui lopettamaan työt.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/20161114200027291_uu.shtml 14.11.2016


Jokainen vastaa some-käyttäytymisestään itse.
https://www.tehylehti.fi/fi/tyoelama/jokainen-vastaa-some-kaytoksestaan-itse 20.10.2015




PS. Elämäni ensimmäinen blogi postaus. Ei saa olla turhan kriittinen :)



7 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen kirjoitus ja herättää ajatuksia. Usein tulee ajatelleeksi, että omat somekanavat ovat henkilökohtaisia ja niissä saa jakaa mitä vain, näin ei kuitenkaan tietenkään ole ja täytyy tosiaan muistaa, että "nettijalanjälki" on ikuinen ja se mitä tänne laittaa, sitä ei saa pois. Aiemmat nettitörttöilyt siis saattavat vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen.
    Olen kuitenkin joskus kuullut, että työnantaja ei saisi googlettaa esimerkiksi tulevaa työnhakijaa ilman tämän erillistä suostumusta. Kuinkakohan moni työnantaja tätä noudattaa ja kuinkakohan moni on löytänyt jotain epämiellyttävää netistä ja tästä syystä työpaikka mennyt sivut suun.
    PS. Hyvä blogipostaus, jatka samaan malliin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veikkaanpa Katri, että harvassa ovat ne rekrytoijat, jotka eivät vähintään googleta hakijoitaan.

      Poista
    2. Voisin ainakin yrittää löytää tietoa kyseistä aiheesta, ja kirjoittaa siitä seuraavan postauksen.

      Poista
  2. Oikein hyvä valinta postausaiheeksi! Jopa ns. suljetuissa ryhmissä täytyy malttaa mielensä. Se mikä tänään on pienen porukan tiedossa, voi huomenna olla täysin julkista. Aina on olemassa mahdollisuus, että joku välittää päivityksen eteenpäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on varmaan se yleisin syy, miksi kirjoitukset päätyvät väärien ihmisten luettavaksi. Joka mediasta löytyy aina juoruajia.

      Poista
  3. Vaikka muístan malttaa mieleni sosiaalisessa mediassa, niin olen ovelasti säätänyt Facebookin asetukset yksityiseksi. Näin ollen hirveän paljoa julkista materiaalia ei ole mahdollisten työnantajien eikä muidenkaan satunnaisten googlettajien käytettävissä. Hyvä vaihtoehto olisi luoda rekrytoijia varten ns. virallisempi Facebook- profiili tai hyödyntää LinkedIniä virallisena kanavana tulevien työnantajien suuntaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin yritän rajoittaa kaikkein yksityisimmät tiedot itsestäni vain ystäville ja läheisille. Tottakai on myös tärkeää pitää mielessä, mitä yleensä ottaen esim. Facebookkiin kirjoittelee.

      Poista

Työntekijän/hakijan tietosuoja

Jokaisella työntekijällä on oikeus olla selvillä siitä, mitä tietoja hänestä kerätään. Työnantajalla ei siis ole oikeutta katsella työntekij...